Eräänä loppukesän 2008 lauantaina kokoontui joukko innokkaita lähiseudun ihmisiä Kotajärventien päähän lähelle suurta sähkölinjaa. Luvassa oli opastettu retki vanhalle, 1400- 1500 luvuilla tunnetun jämsänkoskelaisen erätalon rauniolle. Pysäköintipaikkojen vähäisyyden vuoksi osa retkeläisten autoista jouduttiin jättämään pienille kapean tien levikkeille.
Matkaan lähdettiin kävelemällä kapean metsäsuikaleen poikki läheiselle suurelle sähkölinjalle, jossa aluksi ihmettelimme Iso -Heikin valtatieksi nimettyä tasattua polkua. Iso-Heikkinä tunnettu suuri mies oli tasoittanut sen rautakangella ja lapiolla, että Imatran voiman suunnittelijat ja myöhemmin voimalinjan rakentajat pääsivät kävelemään esteittä tasaista polkua työmaalleen. Varmaan siinä on kuljettu hevosillakin, vaikka varsinaiset rakennustarpeet lie kuljetettu talvikelillä ennakolta.
Yhdytimme askeleemme Keski-Suomen eräreitin ja Peuran Polun yhdistävään uuteen luontoreittiin, jota on ollut valmistamassa paikallinen oppaamme Arto Tiainen. Tässä kuvassa retkeläisten rivistö ylittää kuntien rajalla sijaitsevista pienistä järvistä Kotajärveen laskevaa puroa. Taustalla hyväkasvuista suometsää.
Arto Tiainen löysi tämän vanhan, luultavasti kivinavetan rauniot, etsiessään suuntaa kahden vaellusreitistön yhdistävälle polulle. Viimeinen tiedetty asukas tässä on ollut 1500 -luvulla, varsinainen erätalon omistaja on silloin ollut nykyisellä Jämsänkoskella sijaitseva kartano, jonka eräsijoilla tämä etäinen sivutalo on sijainnut. Täällä asui tavallisesti joku omistajan sukulainen ympäri vuoden, metsästyskaudella tänne saattoi tulla kantatilalta joukko, jotka metsästivät ja kalastivat, viedäkseen osan saaliistaan kantatilalle.
Navetan eteläpuolella on nähtävissä peltoalue, jossa on toden näköisesti viljelty ohraa, ehkä muutakin viljaa paikalla asuneille ihmisille, heidän eläimilleen ruoaksi, sekä myytäväksi ympäristössä asuneille saamelaisille. Jäänteitä varsinaisesta asuinrakennuksesta saattoi vieläkin nähdä navetasta parinkymmenen metrin päässä, järven suunnalla. Aivan navetan vieressä oli pieni kivirakennuksen jäänne, rakennuksessa on ilmeisesti pidetty sikaa tai muutamaa lammasta.
Tässä osa retkeilijöistä kuuntelee erätalon vaiheista kertonutta luentoa. Kotajärveä kiertäessä osuu myös Kirves- Heikin kanavalle, tälle Peuran Polun nähtävyydelle. Sillan vaiheilla haukkasimme omia eväitämme. Läheltä kanavaa erkanee yhdysreitin läntinen polku Peuran polusta.
Paluumatkalla läntistä polkua pysähdyimme Poskeinen nimisen järven ja Kotajärven välillä sijaitsevalla Poskeisen majalla, joka on käytössä autiotupana. Retken päätteeksi tarjosi sponsori, UPM-Kymmene retkikahvit ja erilaista luontoa esittelevää materiaalia, kuten sienikarttoja ja muita lehtisiä.
1 kommentti:
Ihania nuo luontoretket. Täälläkin on Tammelassa Liesjärven kansallispuisto, jossa olemme muutaman kerran käyneet ihailemassa erämaan luontoa. Siellä on vanha metsänvartijan asumus, josta on tehty museo, kesäisin siellä on monenlaista karjaa, hevonen,lampaita ja kanoja,
Siellä näytetään syksyisin vanhan-ajan viljan korjuuta.
Kun kävin siellä viimeksi täyttäessäni vuosia, niin paikalla oli "talon emäntä" hän esitteli villan kehräämistä ja kun kuuli että minulla on syntmäpäivä niin hän lausui runon Kalevala tyylillä.
Samaan aikaan siellä oli "isäntä" kuokan kanssa perunaa istuttamassa.
Siellä olisi mahdollisuus yöpymiseen teltassa, mutta olen sen verran arkajalka, etten tohtisi jäädä sinne metsän keskelle yöksi, saattaisi karhu vaikka tulla kaveriksi:)
Lähetä kommentti