Pylkönmäen kunta itsenäistyi ilman virallista päätöstä

Pylkönmäen kunta itsenäistyi ilman virallista päätöstä

Vuoden vaihteessa ilmestyi Pylkönmäen pitäjää käsittävä historiikki, joka kertoo hajapiirtoja paikkakunnan tapahtumista satavuotiskaudelta. Kirjasen on kustantanut Pylkönmäen kunta ja kirjoittanut toimittaja Sirkka Nurmela, ja historiikkitoimikuntaan ovat kuuluneet Onni Ranta-aho, Pauli Miettinen, Eino Kiminkinen ja Matti Makkonen. Lisäksi entinen pylkönmäkeläinen, päätoimittaja K. T. Mesiäinen on antanut painatustyöhön taloudellista tukea. Nyt kirjasta on saatavana mm. kunnantoimistosta, sekä myöhemmin myös kirjakaupasta.

Historiikkiajatus syntyi Pylkönmäellä vuosi sitten pidetyn kansakoulun satavuotisjuhlan yhteydessä. Tällöin toimittaja Nurmela laati historiikin koulun toiminnasta Pylkönmäellä, missä yhteydessä aineistoa nyt julkaistuun historiikkiin löytyi kuin itsestään. Kirjanen kertoo, millaista oli elää Pylkönmäellä "nevojen ja petojen keskellä", ennen meidän päiviämme. Lisäksi sen tarkoitus on herättää kiinnostusta oman kotiseudun menneisyyteen, ja siitä kertovan aineiston talteen ottamiseen.

Tie itsenäiseksi kunnaksi kulki Pylkönmäellä kirkon ja koulun kautta. Virallista päätöstä kunnan itsenäistymisestä ei ole olemassa. Nyt kun Pylkönmäen liittäminen Saarijärveen ja Karstulaan, näyttää olevan vain ajan kysymys, jää Pylkönmäen miesten päättäväinen tarttuminen omien asioitten hoitoon, kertomaan siitä, että itsenäisyys on kerran kuitenkin ollut.

Pitkät kirkkomatkat

synnyttivät oman seurakunnan

Historiikki kertoo, miten pitkät kirkkomatkat synnyttivät ennen pitkää ajatuksen oman seurakunnan perustamisesta. Seurakuntalaiset eivät näet saapuneet kirkkoon yksin sanankuuloon, vaan tällöin kaikki kuulutukset ja ilmoitukset kansalle luettiin kirkossa — muita tiedotusvälineitä ei ollut. Seurakuntalaisten tuli, ajan tasalla pysyäkseen käydä kirkossa säännöllisesti tämän vuoksi, sitä paitsi kirkkolaki määräsi seurakuntalaiset rangaistuksen uhalla käymään kirkossa.

Näinä aikoina, vuonna 1799, Pylkönmäki kuului Saarijärven seurakuntaan, joka oli erotettu itsenäiseksi kirkkokunnaksi Rautalammista, Kreivi Pietari Brahen toimesta. Emäseurakunnasta Pylkönmäki pääsi itsenäiseksi vuonna 1890. Myöhemmin perustettiin rukoushuoneita mm. Kuoppalaan, Paajalaan ja Kukonkylälle. Seurakunta elämä Pylkönmäellä on aina ollut vilkasta. Evankelisen liikkeen alullepanijana tässä seurakunnassa on ollut opettaja K. J. Rahikainen

Viime vuonna Pylkönmäen kaunis kirkko, jonka aikoinaan rakensi Jaakko Kuorikoski, korjattiin sisäosiltaan täysin, ja sen kauniisti valaistussa ympäristössä pitäjän nuoret esittivät vuoden vaihteessa kirkkonäytelmän runsaalle kirkkokansalle.

Pylkönmäen ensimmäinen koulutalo on uusittu vuosien mittaan useita kertoja ja palvelee nykyisin kunnan virastona.

Loppuosa lehtijutusta on leikkautunut pois.

Keskisuomalainen 10.1.1969