Kyynelin kylväjät

Kyynelin kylväjät

Jotka kyynelillä kylväjät, ne ilolla niittävät. He menevät matkaan ja itkevät, ja vievät ulos kalliin siemenen ja tulevat riemulla, ja tuovat lyhteensä. Ps. 126: 5 — 6. Nämä psalmin jakeet kertovat meille kylväjästä. Tässä ei ole kysymys luonnollisesta kylväjästä. Nämä kyynelin kylväjät ovat Jumalan sanan siemenen kylväjiä. Me tunnemme tämänkin Jumalan sanan kohdalla suurta heikkoutta, puuttuvaisuutta ja vähävoimaisuutta, mutta Kristuksen rakkaus vaatii meitä siihen. Meistä kyllä tuntuu siltä, että on hidas puhe ja kankea kieli, mutta saarnan ei tarvitse aina olla pitkä eikä monisanainen.


Jumalan lapsi saarnaa jo olemuksellaan ja käytöksellään uskottomien keskuudessa. Jos me sisällä tai ulkona vaellamme, niin me tahdomme puhtaudessa vaeltaa niin, että me Jumalalle kelpaamme. Ahkeroikaamme heittää Jumalan sanan siementä synnissä mätänevään maailmaan. Pian tulee yö, jolloin ei voi kukaan tehdä työtä. Ovet katua vastaan suljetaan. Myllyn ääni lakkaa ja vaikenee. Tämän maailman aika rientää loppuaan kohti nopeasti. Kaikki merkit osoittavat sen. Muista sinä huonotuntoinen kylväjä, että sinä kerran saat ilolla niittää. Silloin meidän suumme naurulla täytetään, eikä silloin enää muisteta, että on oltu sodassa.

YLLÄ olevassa jakeessa sanotaan, että he menevät matkaan, ja itkevät ja vievät ulos kalliin siemenen. Me kaidan tien kulkijat joudumme usein menemään itkun laakson läpi. "Ken käyvänsä luulevi taivaahaseen, kuin mäkeä myötäistä vain huvikseen. Se pettyy ja paulahan muitakin vie. Vaan tuskainen työläs on elämän tie." Vaikka meidän vaelluksemme täällä pahan maailman keskellä on usein vaikeata ja tuskien täyttämää. Meillä on vahva lupaus siitä, että toivo ei anna häpeään tulla. Me olemme armahdettuja syntisiä. Meillä on se ihana armoetu, että me saamme käydä verisen armoalttarin ääreen, tunnustaa vikamme ja virheemme ja panna pois synti ja kuorma, joka meihin aina tarttuu ja matkan hitaaksi tekee.

Tälläkin armon siunatulla hetkellä on lupa uskoa kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Älä katsele omaa mustuuttasi, sinä arkamielinen, joka tunnet huonosti onnistuneesi, vaan kohota katseesi kohti kotirantaa. "Hän tulee kohta, Jeesus, Kuningas korkea. Luo silmäs korkeuteen, Jeesuksen morsian! Ah, iloitse, ett' päivä on sulle koittava, Kun veriylkää vastaan Saat pilviin kohota."

H. Pitkänen
Päivämies 20.1.1971