Muurasjärven koulu 100 vuota vuonna 1986

Keskiviikkona lokakuun 15. päivä 1986

— Vaikka mänis venneet ja verkotkin, niin koulu tehhään, tiedetään talollinen Matti Turpeisen sanoneen runsas sata vuotta sitten koulun perustamisesta Muurasjärvelle. Kymmenen vuotta aikaisemmin oli perustettu Pihtiputaan koululaitos, joten Muurasjärvellä oltiin hyvin alkavassa kansansivistämisen vauhdissa mukana.

Muurasjärven koulun 100- vuotista opetustyötä juhlitaan sunnuntaina 26. 10. Vuosijuhlaan on lupautunut puhujaksi maaherra Kalevi Kivistö.
Koulun perustaminen Muurasjärvelle ei ollut sata vuotta sitten itsestään selvää. Innokkain koulun puuhamies ali` Viitasaarelta Muurasjärvelle asettunut talollinen Herman Heikkilä, joka sai muutkin kyläläiset koulun perustamisajatuksen taakse. Itse koulua ei kukaan liene vastustanut, mutta sen ensimmäisiin opettajavoimiin ei kaikkialla luotettu.
Yksi epäilijöistä oli silloinen kirkkoherra Alexander Gummerus, joka ei hyväksynyt entisen "juopon lukkarin" Matti Nykäsen ottamista kouluun opettajaksi. Gummeruksen mielessä iti ilmeisesti huoli siitä, kuinka lukkari, jolta oli seurakunnan viranhoito kielletty, pystyisi valistamaan Muurasjärven lapsia.

Liikkeelle Jokiniemen talossa


Jokiniemen talo sai osakseen kunnian jäädä historiaan Muurasjärven koulun perustamispaikkana ja ensimmäisenä kouluna. Koulua kokoonnuttiin perustamaan lokakuun `18. päivänä vuonna 1886, joten 100-vuotisjuhla osuu hyvin lähelle perustamispäivää. Korkean tahon epäilyistä huolimatta kokous valitsi ensimmäiseksi opettajaksi lukkari Matti Nykäsen, joka tosin hoiti tehtäväänsä vain vuoden. Epäilyistä huolimatta Nykänen selvisi koulun käynnistäjänä hyvin. Hän opetti päivin lapsia ja vielä iltaisin vapaaehtoisesti vanhempia. Koulu aloitettiin vielä samana syksynä Jokiniemessä. Samaan aikaan ryhdyttiin valmistelemaan oman koulurakennuksen tekemistä. Vuonna 1889 muurasjärvisten voimainnäyttö oli valmis. Kaunis puurakenteinen koulu, josta on säilynyt valokuviakin.

Enimmillään yli 200 oppilasta

Muurasjärven koulu ei ole koskaan kärsinyt oppilaiden puutteesta, päinvastoin tilat eivät tahtoneet aina riittää. Koulun pitkäaikaisin opettaja, vuosina 1930 – 1972 alakoulua opettanut Aino Mielityinen tuli Muurasjärvelle, ensimmäiseen työpaikkaansa vain 20-vuotiaana. Hän löysi Muurasjärveltä työn lisäksi aviomiehen ja kasvatti 12-lapsisen perheen.

Aino Mielityisen aloittaessa koulua johti opettaja Heikki Jalmari Salo. Alakoulua pidettiin silloin Lamminmäen talolta vuokratussa puurakennuksessa, jossa luokkana toimineen tuvan lisäksi oli opettajaa varten huone ja keittiö.
Nuori opettaja joutui heti alussa tosi työhön. Kahta ensimmäistä luokkaa kävi 42 oppilasta. Parhaimmillaan oppilaita oli 227 vuonna 1949. Vuonna 1954 tilanne muuttui, kun Särkiharjun koulu saatiin käyttöön.

Tulipalo tuhosi yläkoulun

Ahtaus hellitti hetkeksi, kun koulun nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1938 ja alakoulu siirrettiin vanhaan yläkouluun. Onnea ei kestänyt pitkään, sillä pian talvisodan sytyttyä vanha koulurakennus paloi.

— Talvisota alkoi 30. 11. ja koulu paloi 4. 12. Kylällä uskottiin, että kouluun putosi pommi, joka sytytti tulipalon. Todellinen syy oli kuitenkin koulun suuri leivinuuni, jonka päällä kuivattiin villoja. Uunin edessä oli vielä puulaatikko, jonka kipinä saattoi sytyttää, Aino Mielityinen kertoo. Päiväsaikaan syttynyt palo tuhosi koulun perustuksiaan myöten. Sammutusyritykset olivat toivottomia ja niinpä vettä viskottiinkin uuden koulurakennuksen seinille sen suojelemiseksi tulelta.
Kaksi ensimmäistä luokkaa ehtivät toimia vanhassa yläkoulussa vain vuoden. Koulun uusi lisärakennus valmistui vuonna 1950 ja ennen sitä koulua pidettiin mm. opettaja Hyväriseltä vuokratussa olohuoneessa — taas hyvin ahtaissa tiloissa.


Koulu on vielä elinvoimainen

Monelle kyläkoululle tyypillinen oppilaspula ei vaivaa Muurasjärven koulua. Tällä hetkellä oppilaita on 59 ja opettajia kolme.

— Tämä on vieläkin sivukylän kouluksi iso. Ennusteissa oppilasmäärä pysyy jatkossakin 50 rajan yläpuolella, koulun nykyinen johtaja Antti Heikkinen sanoo.
Muurasjärven koulun 100- vuotisjuhla aloitetaan jumalanpalveluksella Muurasjärven kirkossa. Varsinainen pääjuhla alkaa klo 12.30 Harjulinnassa. Maaherra Kalevi Kivistön puheen lisäksi kuullaan koulun- johtaja Antti Heikkisen laatima historiikki. Oppilaiden ohjelmaa on tietenkin mukana, mutta myös opettajat esiintyvät. Juhlan yhteydessä voi yleisö tutustua koulun historiasta ja nykyisyydestä kertovaan näyttelyyn 1 — 2 -luokassa. Näyttelyä varten Antti Heikkinen toivoo saavansa vielä lisää vanhoja valokuvia, oppikirjoja, vihkoja, käsitöitä, todistuksia ja muuta kouluun liittyvää aineistoa.
Juhla on koko kylän yhteinen. Koulunjohtaja toivottaa tervetulleeksi kaikki koulun entiset ja nykyiset oppilaat, työntekijät ja kyläläiset.

Kotiseudun Sanomat lokakuun 15 päivä 1986

'''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''

Kommentoin taas omilla muistoillani.
Vuoden 1948 syksyllä astelin ensi kerran 6 -vuotiaana koltiaisena tämän koulun oppilaaksi. Opettajana oli nuori ylioppilastyttö naapurikunnasta, Reisjärveltä. Polkupyörällä kotoaan kulkien hän hoiti sen talven opettajan tehtävää. Mukava ja rauhallinen opettajan muisto hänestä jäi. Kaksi ensimmäistä talveani oli luokkana koulun keittola, ensimmäisenä niistä suuri hellakin yhdessä nurkassa. Ensi viikkojen aikana oli pulpetteja liian vähän, ja kolme oppilasta istui kahden oppilaan pulpetissa. Kun uusia pulpetteja lopulta tuli, pääsivät kavereiden keskellä istuneet niihin. Kaksi pulpettia mahtui hellan taaksekin, seinän ja hellan väliin. Vanhoihin ja rähjäisiin pulpetteihin jääneet olivat tietysti kateellisia uusien pulpettien istujille, mutta ei se mitään auttanut, opettajan päätös piti.

Toisenkin vuoden kuljin yläkerran keittolassa, josta hella oli purettu pois. Koulun ruoat valmistettiin niinä vuosina koulun kellarin saunan tiloissa. Keittäjänä alussa Inkerin siirtolainen, Anna Vesalainen, hänen jälkeensä Sanni Paananen, myöhemmin Ruuska. Aino Mielityinen piti koulua Hyvärisen olohuoneessa, kuten lehtijutussa on kerrottu. Minä en ollut siinä luokassa, enkä Ainon koulussa yhtään tuntia. Toisen luokan opettajaksi ilmaantui Liisa Kinnunen, kolmannelle luokalle ei alkuun tullut opettajaa lainkaan, kun valittu opettaja jäi saapumatta. Muutaman viikon odotuksen jälkeen pääsimme alkamaan koulutyön, kun opettajaksemme saapui Kirsti Kankimäki Rautalammilta, kuntamme alkuperäisestä emäpitäjästä.