Muurasjärvi maanhankintalain valossa

Luvattu ja lunastettu maa... Kirjasella on todella kaunis nimi, joka sopii asiaan. Onnitellaan tekijää heti ensimmäiseksi nimen keksimisestä! Nimi jatkuu selventävästi: Vuoden 1945 maanhankintalain vaikutus Pihtiputaan Muurasjärven kylään. Kysymys on Kirsi Kohvakan pro gradu-tutkielmasta. Jyväskylän yliopisto, etnologian laitos, 1989: Julkaistu laitoksen tutkimussarjassa numerolla 23.

Äskettäisellä työpöydän vaihtamisella oli enemmän siunausta kuin luulinkaan. Tämäkin teos nousi pintaan. Sain sen jo varhain syksyllä.
: Piti jotain kirjoittamani ja myös lupasin sen oitis tutkittavaksi Saarijärvellä rouva Pirjo Patamaalle, jonka tiedän Muurasjärveltä syntyisin olevaksi. Hän on varmaan jo ehtinyt ihmetellä löysiä puheitani. Olen kirjaa kovin etsiskellyt. En ollenkaan hoksinut penkoa sitä työpöydän korista, johon olen tekstannut sanat "Jutun aiheita". En yleensä säilytä siinä jutun aiheita.
Vaikuttaa jotenkin tutulta... Olemme varmaan keskustelleet tekijän kanssa vuosia sitten tästä aiheesta puhelimessa. Luulen, että tutkimuksen aloitusvaihetta on selostettu lehdessä. Nyttemmin se on siis valmistunut.

000

Tutkimuksessa on kysymys sen saman lain toteuttamisesta, jonka yksi jos toinenkin joululahjan saanut on viime viikkoina kohdannut. Lain säätämisestä on mainittu Sakari Virkkusen presidenttikirjasarjan uusimmassa eli Mannerheim-osassa. Kirjan sivulle ilmestyi kesken presidentin juhlapyhien vieton muuan Veikko Vennamo asutusasioineen. Ikimuistoiseen maanomistusoikeuteen kajonnut lakiesitys ei miellyttänyt Mannerheimia, mutta jotenkuten hän nieli sen pienellä omalla täydennyksellään.
Pääministeri J.K. Paasikivi puolestaan pitkitti lain lopullista hyväksymistä iltakouluistunnoin ja asiantuntijalausunnoin.

Nyt takaisin Kirsi Kohvakkaan.
Uskokaa, että piti käydä näin: Päätin avata kirjan summamutikassa joistakin kohdin, ottaa niiltä sivuilta siteeraukset ja kommentoida vähäsen. Viattoman tuurilla satuin ensimmäiseksi aukeaman 42–43 kohdalla ja siinä kappaleeseen: "Ensimmäinen moottoripyörä Muurasjärvellä ja Pihtiputaalla oli Hannes Sevonin omistama sivuvaunullinen Harley Davidson, joka rekisteröitiin vuonna 1923. Autot ilmestyivät Muurasjärvelle 1920-luvulla, ensimmäiset Markkulaan ja Salmelaan. Molemmat olivat T-mallin Fordeja."
Mobiiliasioihin tässä siis ensimmäiseksi tömäytettiin. Toivottavasti eräät naislukijani eivät tässä vaiheessa vielä irrottautuneet palstalta! Kyseinen luku Luvatussa ja lunastetussa maassa on alkuverryttelyä itse asutusasioihin, eli selostusta ajasta ennen sotia. Samassa yhteydessä muuten sanotaan: "Muurasjärvelle tulleista lehdistä mainittakoon Jyväskylässä ilmestyneet Sorretun Voima (p. 1906) ja Saarijärven Paavo, Oulussa ilmestynyt Liitto-niminen lehti, kylään tuli myös Kurikka-niminen lehti".
Ensin mainittu oli tulisieluinen sosialistilehti, Jyväskylän suurilevikkisin ajallaan 1906–1918. "Paavo" oli kova julistaja sekin, maalaisliiton äänenkannattaja 1918–1932. Samaa maata oli myös Liitto. Muistelijat eivät näemmä ole maininneet Jyväskylän kahta muuta lehteä, Suomalaista eikä Keski-Suomea. Tähänastisten tietojeni mukaan ainakin Suomalainen tunnettiin Kivijärven Risuperällä asti.

Edelleen Kirsi Kohvakka on tutkinut, että puhelin tuli Muurasjärvelle venäläisten sotilaitten mukana elokuussa 1917, ja suomalaiset vetivät oman linjansa kylään myöhemmin samana syksynä. Vilkasta toimintaa yhteiskunnallisten tapahtumien suurena ajankohtana on siis riittänyt sinne Herran kukkaroon asti.
Tässä kohdin en malttanut olla katsomatta kaapistani vuoden 1934 puhelinluetteloa. Anteeksi, irrottaudun taas hetkeksi Kohvakasta. "Muurasjärven keskusasema" löytyi luettelosta vaivatta. Ollaan ajankohdassa 17 vuotta puhelimen tulon jälkeen. Virka-aika on näemmä ollut klo 7-21, mutta niin luulen, että muinakin vuorokauden hetkinä on voitu soitella, jos nyt niin soiteltavaa on ollut. Nimiä on ollut kuusi ja numeroita viisi: Haapajärven Osuuskauppa 5, Kokkonen Ville maanviljelijä 7, Mielityinen Vilho maanviljelijä 8, Mielityinen Onni johtaja 6, Muurajärven Kauppa Oy 6 ja Sevon Ville maanviljelijä 3.
Siinä kaikki. Tuo Muurajärvi ilman t:tä on kiintoisa. Voi olla tietysti puhelinluettelon painovirhekin. Pohjanmaan vaikutuksen ulottuminen Pihtiputaalle asti on yksi havainto, muttei mitenkään yllättävä, ja luonnollisista maantieteellisistä syistä sitä on olemassa edelleenkin. Sitten tämä seikka, että yritteliäitä Mielityisiä on siellä päin aina ollut ja, että pienellä tutkimisella olemme tavanneet jo kaksi Sevonia.

O0O

Sodanedellisistä vanhoista hyvistä ajoista Muurasjärvellä olisi paljonkin kerrottavaa kuten se, että "syksyisin kerääntyivät pojat tyttöjen kanssa mallassaunaan sekä liikkuivat yöjalkalaisina", mutta mikä minä olen Kohvakan gradua kaikilta jännimmittä osittaan tähän kopioimaan.

Enimmäkseen asutustilalliset Muurasjärvellä olivat lähtöjään siirtolaisia Sortavalan mlk:n pohjoisosista ja toisaalta rintamamiehiä, Etelä-Pohjanmaan Alajärveltä eritoten. Niin siinä vaan sopeuduttiin! Sopeutumisen ongelmista ainakin yksi on perin tuttu, vaikkei olisi oltu muuttajiakaan. Eräs haastatettava rintamamieskodista on muistellut tutkijalle; "Kyllä ne kahto
vähän kieroon meikäläistä. Aina sai nokkiinsa, kun meni tanssipaikoille, iltamiin, niin sitten koottiin porukka ja sitten aina oli nujakka." No, tuohan on tuttua kylien välisistä jännitteistä tanssipaikoilla vähän kaikkialla. Muuan entinen Äänekosken tyttö vastikään minulle muisteli, kuinka Suolahden pojat saivat Äänekosken pojilta köniinsä, jos Äänekosken tyttöjä tanssittivat kauppaloiden puolivälissä olleella tanssilavalla.
Suhteellisen vaatimaton huvittelu on ollut suomenmiehille tyypillistä eri aikakausina: turpiin veto huvihuoneiden liepeillä.
Ettei tulisi yksipuolinen vaikutelma tästä Muurasjärvi-kirjan pintaraapaisustani, niin laitetaan lainaksi toinen muurasjärveläisen haastattelurepliikki: "Kyllä minusta on aivan myönteistä se, että se on piristäny vaan paikkakuntaa.” Tämä oli eräs kannanotto asutustoiminnan vaikutuksista kylässä.

000

Voimakas kylä se siis oli jo ennen sotia ja vielä paremmaksi tuli. Jos paikallismaantietoon huonosti perehtynyt turismo Reisjärven tai Haapajärven reitiltä sukeltautuupi sisään Keski-Suomeen aivan läänin pohjoisimmasta kolkasta, niin haksahtaapi hän kukaties luulemaan Muurasjärven kylää oikeaksi Pihtiputaan kirkonkyläksi. Se on melkoinen liikeasuintaajama, on hautausmaa, kirkko ja sen sellaiset tunnusmerkit. Sitten vasta, kun on muutamia kymmeniä kilometrejä jatkanut matkaa etelään ja ohittanut Alvajärven komean kylän, alkaa vähitellen saapua pitäjän varsinaiseen keskuspaikkaan, Pihtiputaan kirkolle. Kannattaa pitää kaasujalka kovassa kurissa. Erinomainen tie houkuttelee ylinopeuteen.

Tulin tuota tietä viime kesän lopulla koti-Suomeen ihan maakuntahenkistä uteliaisuuttani. Oudommalta olisi lääninrajan ja Muurasjärven välinen tietyömaa ottanut luulot pois. Mutta ei työmaita pidä säikkyä. Nehän merkitsevät tulevaisuutta ja kehityksen säilyvyyttä. Kyllä sieltä läpi pääsi. Toivottavasti Reisjärven ja Pihtiputaan rajakilpi on jo nostettu pystyyn. Tieten etsien löysin sen lepäämästä levikkeen takaa maastosta, työmaan alta pois heitettynä.

OOO

Muurasjärven — Alvajärven — Pihtipudas kk:n tienvarsinäkymät ovat rauhallisia, maa- ja metsätalouteen uskoa vahvistavia maisemia. Laajahkoilla peltoaukeilla on vanhan kulttuurimaiseman vaikutelma. Uudisraivioista todistavat merkit ovat jo vuosien peittämät, ja olihan siellä vanhoja peltoaukeita jo ennen asutustoimintaa. Paikan- nimet ovat veikeästi sointuvia: Junganjärvi, Kelkkämä, Saukkopuro, Savijärvi. Niitä helposti alkaa makustella. Ovat muuten Muurasjärven asutusalueita nuo kaikki neljä.

OOO

Luvattu ja lunastettu maa kannattaa hankkia Jyväskylän yliopistosta. Kirsi Kohvakka on nähnyt paljon vaivaa tutkimuksensa eteen. Lopputulos kertoo asutustoiminnan iloista ja suruista yleisesti. Se ei ole pelkästään kurkistus yhteen Pihtiputaan kylään. Kulukoon teos asutusasiainosaisten ja varsinkin muurasjärveläisten käsissä.

HEIKKI MARTTILA
Keskisuomalainen 14.1.1990

'''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''
Rohkenin kopioida tämän vanhan jutun tällaisenaan, kun siinä oli melkoisesti kyläni menneisyyden avaintietoa.