Jumalan vaativa laki

"Ei sinun pidä tappaman." (Moos.20:13).

Olemme tätä laintaulua lukiessamme ehtineet viidenteen käskyyn, jossa Jumala kieltää tappamisen. Moni ihminen, joka autuutta etsii lain noudattamisen kautta, sanoo voitonriemuisena ja käsiään levitellen: Tämä viides käsky on sellainen, jonka minä olen täyttänyt, ja voin edelleenkin täyttää. Kun Jeesus rikkaalle nuorukaiselle luki lain käskyjä, sanoi tämä: »Nämä minä olen pitänyt hamasta nuoruudestani. Mutta kun tuli kysymys ajallisen omaisuuden luovuttamisesta ja Jeesuksen seuraamisesta, meni hän pois murheellisena.

Jeesus monen monta kertaa selitti kuulijoilleen lain hengellistä puolta. Esimerkiksi vuorisaarnassaan hän sanoo: »Te kuulitte, mitä sanottu oli vanhoille: ei Sinun pidä tappaman; mutta jokainen, joka tappaa, hänen pitää tuomioon vikapää oleman. Mutta minä sanon teille: että jokainen, joka tyhmästi vihastuu veljellensä, hänen pitää tuomioon vikapää oleman; mutta jokainen, joka sanoo veljellensä, rakas, hänen pitää neuvon alle vikapää oleman; mutta jokainen, joka sanoo: sinä tyhmä, hänen pitää helvetin tuleen vikapää oleman. Sen tähden, jos sinä uhraat lahjas alttarille ja siellä muistat, että veljelläs on jotakin sinua vastaan: niin jätä sinun lahjas alttarin eteen, ja mene ensin sopimaan veljes kanssa ja tule sitten lahjas uhraamaan. Sovi nopiasti riitaveljes kanssa, koska vielä hänen kanssaan tiellä olet, ettei riitaveljes anna sinua tuomarille, ja tuomari antaa sinun palvelijalle, ja sinä heitetään torniin. (Matt. 5: 21 – 25)

Kun tämän selityksen ajatuksella lukee, täytyy Paavalin kanssa sanoa: laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, synnin alle myyty. Ei ole minusta tämänkään käskyn täyttäjäksi, vaikka se on niin lyhyt, vain kaksi sanaa. Rakkauden puutokset ilmenevät monen monta kertaa Jumalanlapsen elämässä. Opetuslapset monesti kamppailivat siitä, kuka heistä olisi suurin. Jumalan valtakunnan työhönkin tunkeutui erimielisyys ja riita, jopa saarnaajistakin, niin kuin kävi Korinttossa, josta tuli Klaen perheen kautta tieto Paavalin korviin (1. Kor. 1:11.) Jumalan valtakunnan työssä tuli Paavalille ja Baraaballe niin kova riita, että he tiellä erkanivat toisistaan. (Apt.15: 36–41).

Johanneksen sanotaan rakkauden apostoliksi, ja sitä hän todella olikin. Hän kirjoittaa: "Jokainen, kuin veljeänsä vihaa, hän on murhaaja ja te tiedätte, ettei yhdessäkään murhaajassa ole iankaikkinen elämä pysyvä."

Johanneksen suuri toivo oli loppuun asti, että rakkaus ja hengen yksimielisyys säilyisi Jumalan seurakunnassa: Täällä alhaalla Jumalan lapsi saa osakseen vihaa sen tähden, että meidät on kuolemasta elämään siirretty, ja meidän tulee vihata sitä lihalta saastutettua hametta, siis väärää vanhurskautta kaikissa sen ilmenemismuodoissa.

Vielä muutama sana eräiden suuntien kannattajista, jotka tähän käskyyn nojaten kieltäytyvät asetta ottamasta ja maallista isänmaataan puolustamasta. Tämä on väärä tulkinta. Lue 1. Moos.14, luku. Neljä kuningasta soti viittä vastaan. Loot joutui vangiksi, Aabraham otti 318 palvelijaansa, karkasi heidän kanssaan vihollisen päälle, voitti heidät ja pelasti veljensä pojan, Lootin. Matkalla kotiin kohtasi Aabraham Melkisedekin, Saalemin kuninkaan, joka oli ylimmäisen Jumalan pappi, ja tämä siunasi häntä.

Saul sai Jumalan käskyn lyödä syntiset amalekilaiset perin pohjin, mutta hän ei sitä täydellisesti tehnyt. Israel soti filistealaisia vastaan, Daavid löi Goljatin. Esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon. Taivaan ja maan Jumala on myös sodan ja rauhan Jumala.

Näin nyt hetkisen viivyimme tämän viidennen käskyn parissa. Jumalan lapsi, joka tunnet suurta heikkoutta ja vajavaisuutta, katso Jumalan Karitsaa, joka viattoman vaelluksensa, kärsimisensä ja kuolemansa kautta täytti koko Jumalan vanhurskaan lain. Usko nytkin kaikki syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja pyhässä sovintoveressä.

Yrjö Haaksiluoto
Päivämies 29.9.1976