Miksi et kuullut Herran ääntä?

"Laupius ja rauha lisääntyköön teille!"


"Te rakkaat! että minulla oli suuri ahkeruus teille yhteisestä autuudesta kirjoittaa, pidin minä sen tarpeellisena teitä kirjoituksella neuvoa, että te uskon puolesta kilvoittelisitte, joka kerta pyhille annettu on. Sillä muutamat ihmiset ovat luikahtaneet sisälle, jo muinen kirjoitetut tähän tuomioon. Jumalattomat, jotka meidän Jumalan armon vetävät haureuteen, ja kieltävät Jumalan, joka ainoa hallitsia on, ja meidän Herran Jeesuksen Kristuksen. Mutta minä tahdon teille muistuttaa, että te sen kerran tietäisitte, että koska Herra kansansa Egyptistä terveenä pelastanut oli, hukkasi hän sitten ne, jotka ei uskoneet. Ja ne enkelit, jotka ei alkuansa pitäneet, vaan antoivat ylön kotonsa, on hän kätkenyt pimeyteen ijankaikkisilla kahleilla suuren päivän tuomioon asti. Niin kuin Sodoma ja Gomorra, ja ne lähikaupungit, jotka sillä muotoa, kuin hekin huorin tehneet olivat, ja muukalaisen lihan jälkeen menneet, ovat pannut muille opiksi, ijankaikkisen tulen vaivaa kärsimään." (Juuda l: 2-7)


Uskon vai epäuskon hedelmä?

Herran apostoli Juuda tuo näiden kirjoitusten kautta edes sen hedelmän, jonka elävä usko oli hänessä synnyttänyt. Joka Jumalasta syntynyt on, hän rakastaa sitä, joka synnytti ja niitä, jotka Jumalasta syntyneet ovat. Jumalallinen rakkaus kehotti häntä kirjoituksella neuvomaan rakkaita matkaystäviä, että he kilvoittelisivat uskon puolesta, jonka Jumala oli heille antanut.

Näiden sanojen alla meitä tänä päivänä kehotetaan: "Ottakaat siis itsestänne vaari, ja kaikesta laumasta, johan Pyhä Henki on teidät piispoiksi pannut, kaitsemaan Jumalan seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä ansainnut on." (Apt. 20:28). Murhetta Hänen sydämellensä on tuonut se, että muutamat ihmiset ovat luikahtaneet sisälle, jo muinen kirjoitetut tähän tuomioon. Jumalattomat, jotka meidän Jumalan armon vetävät haureuteen, ja kieltävät Jumalan, joka ainoa hallitsija on, ja meidän Herran Jeesuksen Kristuksen. Näiden sanojen valkeudessa me näemme Jumalan lasten kulkevan koettelemusten keskellä, sillä teidän seassanne pitää eriseurat olemaan, että koetellut ilmaantuisivat. Juuda muistuttaa meitä: "Mutta te, rakkaat, veljet, muistakaat niitä sanoja, joita ennen meidän Herran Jeesuksen Kristuksen apostoleilta sanottiin: että viimeisellä ajalla tulevat pilkkaajat, jotka jumalattomissa himoissansa vaeltavat. Nämä ovat ne, jotka eriseurat tekevät, lihalliset, joilla ei henkeä ole. (Juuda 1:17–19).

Jumalan, ainoan hallitsijan kieltäminen tulee hedelmänä esille, sillä hedelmästä puu tunnetaan. Paha puu ei taida kantaa hyviä hedelmiä, eikä hyvä puu pahoja. Pahan puun hedelmät ovat julkisia. "Mutta lihan työt ovat julkiset, kuin on huoruus, salavuoteus, saastaisuus, haureus, epäjumalan palvelus, noituus, vaino, riita, kateus, viha, torat, eripuraisuus, eriseura, pahansuopaisuus, murha, juopumus, ylönsyömyys, ja muut sen kaltaiset, joista mitä teille edellä sanon, niin kuin minä ennenkin sanonut olen, että ne, jotka sen kaltaisia tekevät, ei pidä Jumalan valtakuntaa perimän." (Gal. 5: 19 – 21) Näiden hedelmien tutkimiseen meillä tulisi aika pitkäksi, niin tärkeätä kuin niiden tutkiminen tänä pahana aikana olisikin.


Annettu tehtävä

SRK.n johtokunta on antanut tehtäväkseni alustaa vuosikokoukselle paljon murhetta tuottaneen televisiokysymyksen. Epäjumalan palveluksesta ja epäjumalista kirkastaa meille Herran sana: "Ne ovat ihmisten tekemiä." Epäjumalan palvelus syrjäyttää elävän Jumalan palveluksen. Sen tähden katekismuksessa sanotaan: "Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Älä pidä muita jumalia minun rinnallani." Mitä se on? "Meidän tulee peljätä ja rakastaa Jumalaa, ja yksin häneen turvata."

Kuinka monelle televisio on tullut epäjumalaksi? Me olemme jälleen nähneet: ei ihminen voi palvella kahta herraa. Television omistajilla ei ole seurahaluja. Seuroihin on vastenmielistä lähteä. Elävän Jumalan puhuttelu peljättää. Ehkäpä sitten menisi, kun tietäisi, ettei siellä tuohon arkaan asiaan kosketa. Kyllä sielunvihollinen saarnaa meille sananpalvelijoillekin: älä puhu tuosta asiasta. Talonväki pahenee. Ehkäpä et toista kertaa olekaan tervetullut. Suokoon Jumala, rakas Isä, että meillä sananpalvelijoilla olisi Jumalan rakkaus, että me totuudessa rakastaisimme. "Vaan vältämme salaiset häpiät, ja emme vaella kavaluudella, emmekä petoksella Jumalan sanaa turmele, vaan me ilmoitamme totuuden, ja meitämme julkisesti kaikkien ihmisten omaatuntoa kohtaan Jumalan edessä osoitamme." (2. Kor. 4: 2).


Varoittava esimerkki

Varoittavana esimerkkinä ovat meille Jumalan sanan kirkastamat epäjumalanpalvelukset ja tottelemattomuudet. Saulille Jumala oli ilmoittanut palvelijansa Samuelin kautta, mitä hänen pitää tehdä, "Mutta Samuel sanoi Saulille: Herra lähetti minun voitelemaan sinua kansansa kuninkaaksi: niin kuule siis nyt Herran ääntä: Mene siis nyt ja lyö Amalek, ja hukuta kaikki, mitä hänellä on, ja älä säästä häntä, mutta tapa sekä vaimo että mies, lapset ja imeväiset, karja ja lampaat, kamelit ja aasit."(1. Sam. 15:1,3)

Saul oli kuullut Jumalan sanat, mutta ei ollut kuuliainen. Niin Saul ja kansa säästi Agagin ja mitä parasta lampaista ja karjasta oli, lihavia karitsoita ja syöttiläitä, ja kaikki mitä hyvä oli, ei he tahtoneet hukuttaa niitä, mutta sen, mitä oli häijy oli, ja ei kelvannut, sen he hukuttivat. Niin tapahtui Herran sana Samuelille, sanoen: Minä kadun, että minä olen tehnyt Saulin kuninkaaksi, sillä hän on luopunut minusta, ja ei täyttänyt minun sanojani; ja Samuel vihastui ja huusi Herran tykö kaiken sen yön." (1. Sam.15: 9-11).

Tottelematon Saul kohtaa Samuelin. Toivottaa hänelle Jumalan siunausta ja ilmoittaa täyttäneensä Herran sanan. Samuel vastasi: "Mikä siis on tämä lammasten määkynä minun korvissani, ja karjan ammuminen jonka minä kuulen? Saul Amalekilaisilta ovat he ne tuoneet, sillä kansa säästi parhaita lampaista ja karjasta, Herran sinun uhris tähden, ne muut olemme me hävittäneet." Samuel kysyi: "Miksi et kuullut Herran ääntä? Mutta annoit itses saaliin puoleen, ja teit pahoin Herran silmäin edessä?" Samuel kysyy: "Kelpaako Herralle paremmin polttouhri ja uhri, kuin että sinä kuulisit Herran äänen? Katso kuuliaisuus on parempi kuin uhri, ja totella parempi kuin oinasten lihavuus." Sillä tottelemattomuus on noituuden synti, ja vastahakoisuus on taikaus ja epäjumalan palvelus, ettäs olet hyljännyt Herran sanan, on hän sinun myös hyljännyt, ettei sinun silleen pidä kuningasna oleman."


Opiksi kaidalla tiellä

Nämä tapahtumat ovat meille opiksi kirjoitetut, ettei meistä joutuisi joku iankaikkisen tulen vaivaa kärsimään. Ettemme tottelemattomat olisi, niin kuin he olivat, ettemme himoitsisi pahaa, niin kuin he himoitsivat. Elämme luopumuksen ajassa, maailman lopun edessä. Synnin ihminen ilmoittaa itsensä – kadotuksen lapsi, joka ajat ja lait muuttaa. Ei enää ole tärkeintä lain kuuliaisuus ja kunnioittaminen. Maallisesta laistakin tehdään synnin palvelija. Tämä sama synti on tunkeutumassa Jumalan valtakunnan lasten keskuuteen. Hengen laistakin pitäisi saada Synnin palvelija. Jumalan kansa vaeltaa Pyhän Hengen hallittavana. Se merkitsee sitä, että Jumalan lapset kuulevat, mitä Henki seurakunnille sanoo.

Televisiokysymyksessä me olemme tänä päivänä Herran edessä. Jumalan Pyhä Henki on ilmoittanut selkeästi, ettei televisio ole Jumalan lasten uskon elämän rakentaja saastaisen ja rienaan ohjelmansa kautta. Luther sanoo: "Jos tahdot syntiä välttää, niin vältä synnin tilaisuuksia." Synnin tilaisuudet ovat television mukana otetut kotiin. Silmäin pyyntö on silloin voittanut. Herran äänelle on tottelemattomuus osoitettu. Samuel muistuttaa Saulia: "Kuin sinä olit vähäinen sinun silmäis edessä, tulit sinä Israelin su kukuntain pääksi, ja Herra voiteli sinun Israelin kuninkaaksi. Sodassa Saulin vähäisyys katosi. Hän kasvoi mieheksi, hylkäsi lapselliset ja kuuliaisuuden.

Keskusteltavaksi kokoukselle jätän tämän koko aiheen. Se murhe, joka Siionissa tunnetaan, on yhteinen. Jumala, rakas Isä, suuressa armossansa armahtaa tänäkin päivänä sitä sielua, joka heikkoudessa on syntiä tehnyt. Mutta Saulin synti oli tottelemattomuus Herran äänelle. Te Siionin vähäiset armolapset, monelta tuulelta häälytetyt, olkaa tänäkin päivänä hyvässä turvassa rakkaan äidin helmassa. Saatte nytkin uskoa tarttuneet synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa maahan vuotaneessa sovintoveressä sielun rauhaan ja vapauteen asti.

Hannes Kamula
Päivämies 14.7.1971