Kuninkaan, Herran Jeesuksen valtaistuinpuhe

Matt. 25: 31–46.
Tässä raamatunpaikassa on kysymys siitä kuninkaasta, jonka eteen on ajallistenkin kuninkaitten, ja kaiken kansan tultava. Mutta kun Ihmisen poika tulee kunniassansa, ja kaikki pyhät enkelit hänen kanssansa, silloin hän istuu kunniansa istuimella. Huomatkaa, ettei ole kysymys armoistuimesta. Kunnian istuimelta hän, kuningas, ei ketään siunaa, eikä ketään kiroa. Kuningas asettaa lampaat eli siunatut istuimensa oikealle puolelle, ja vuohet eli kirotut, istuimensa vasemmalle puolelle. Ei ole kuin kaksi joukkoa. Ei ole tämän maan päällä, kuin kahden tien kulkijoita. Kaidan elämän tien kulkijat, jotka ovat tulleet ahtaan portin kautta sisälle Jumalan valtakuntaan. Toiset ovat Jumalan valtakunnan ulkopuolella, sen tähden he ovat kirottuja. Tätä kuningasta, herraa Jeesusta, on maailma vihannut hänen syntymästään saakka, ja olisi syössyt hänet vallastaan.

Mutta hän on kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta. Isämeidän rukouksessa sanotaan, sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Herra Jeesus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Kun maailma vihaa Jumalan valtakuntaa ja sen lapsia, silloin se vihaa Herraa Jeesusta. Luulisi tämänkin puheen käyvän ihmisten tuntoihin, että he rupeaisivat ajattelemaan, olenko siunattu vai kirottu, lammas vai vuohi. Silloinkaan, kun kuningas, Herra Jeesus oli ristillä ja luonto antoi merkit, kun hän antoi henkensä, aurinko pimeni ja kalliot halkesivat, eivät ylimmäisten omattunnot särkyneet. Ristinryövärin silmät avautuivat.

Hänen omatuntonsa murtui, hän näki kuninkaan, joka hänen, suuren syntisen armahtaa ja vie taivaaseen. Hän tunnisti tekonsa ja pyysi armoa. Herra Jeesus sanoi: tänä päivänä sinä olet oleva minun kanssani paratiisissa. Siellä ryöväri ja kaikki syntinsä anteeksi saaneet ovat siunattujen puolella. He ovat Jumalan valtakunnassa, Herran Jeesuksen veressä uskoneet syntinsä anteeksi. Kuningas kutsuu valaistuimeltaan siunattuja. Ajatelkaa, epäuskoiset tätäkin, ettei kuningas kutsu siunattavaksi, vaan hän kutsuu vain ennen siunattuja. Silloin sanoo kuningas niille, jotka hänen oikealla puolellansa ovat: tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka teille on valmistettu maailman alusta. Veljet ja sisaret, kun tämän kutsun kuulemme, silloin emme enää epäile, tulemmeko autuaaksi, sillä olemme jo autuaita.

Kuningas alkaa luetella uskosta vuotavia töitä. Sanotaan, että usko ilman töitä on kuollut. Jeesus sanoo: minä isosin ja te minun ruokitte, janosin, ja te minun juotitte. Autuaita ovat, jotka isoovat ja janoovat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan. Tuhlaajapojan vertauksella Jeesus osoittaa Isän huoneen, jossa on ruokapöytä. Palvelijat antavat ruokaa ja juomaa, saarnaavat evankeliumia Jeesus sanoo; minun lihani on tosi ruoka ja vereni on tosi juoma. Tätä ruokaa syödessä ja juodessa orjan mieli katoaa. Orjasta tulee vapaa. Jeesus sanoi: kun Poika teidät tekee vapaiksi, niin te totisesti olette vapaat.

Sitten kuningas sanoo: minä olin outo ja te minun huoneeseen otitte. Varmaan on kysymys sydämen huoneesta. Jeesus sanoi: kun minä ovella kolkutan, jos joku kuulee minun ääneni, ja avaa oven, niin minä ja Isä teemme sinne asumuksen. Kuningas, Herra Jeesus on epäuskoiselle outo ja tuntematon. Kun ottaa vastaan evankeliumin Jumalan valtakunnasta, silloin Herra Jeesus tulee tutuksi. Kaikille niille, jotka hänen vastaanottavat, antaa hän voiman Jumalan lapseksi tulla. Silloin avautuvat ajallisenkin kodin ovet Jumalan lapsille. Näin Filipissäkin tapahtui vanginvartijan kohdalla, kun hän otti Paavalin ja Siilaan kotiinsa. Sitten Jeesus sanoi, oli alasti ja te vaatetitte minut. Kun synti herää omassa tunnossa, se riisuu alastomaksi. Näin kävi Eevalle ja Aadamille, kun he söivät kielletyn puun hedelmästä. Jumala puki lupauksen sanalla: vaimon siemen on rikki polkeva käärmeen pään. Jumalalla ei silloin ollut palvelijoita, kun molemmat olivat langenneet. Nyt pukevat palvelijat alastoman. Isä sanoi palvelijoilleen: ottakaa parhaat vaatteet. Tuhlaajapojan vertaus osoittaa, että Jumalan valtakunnassa Jeesuksen käskystä saarnataan kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Silloin on taivaaseen kelpaava puku päällä. Herättele sinä, Jumala, kaikkia vääriä vanhurskaita, joilla on saastaiset vaatteet, kuten ylimmäisellä papilla, Joosualla oli, ja myös julkisissa synneissä eläviä. Johdata heitä pukuhuoneeseen, Jumalan valtakuntaan, jossa palvelijat pukevat parhaan puvun ylle. Silloin saa laulella: on puku puhdas yllä, ei tarvitse hävetä. Silloin on hyvä ilmestyä kuninkaan valtaistuimen eteen.

Sitten Jeesus sanoo: olin sairaana ja te opitte minua. Kun Jumalan seurakunta on Kristuksen ruumis, ja hän on päänä, niin kyllä pää tietää, jos ruumiissa on sairautta. Tähän sairauteen on lääkkeet. Jumalan sanassa on neuvo: jos joku sairastaa teidän seassanne, hän kutsukoon tykönsä seurakunnan papin: (Pyhän Hengen pappeus) ja hän rukoilkoon hänen edestänsä voidellen öljyllä Herran nimeen. Jos hän on syntiä tehnyt, niin ne hänelle anteeksi annetaan. Synti haavoittaa. Herran Jeesuksen veri tekee terveeksi. On kirjoitettu: Jumalan armo, terveellinen, on ilmestynyt. Veljet ja sisaret, emme kanna sairasta omaatuntoa, kun on lääkäri ja lääkkeet, jotka parantavat. Kun omatunto on terve ja puhdas, silloin jaksaa mennä sairaiden luokse. Jumalan sanassa on neuvo: lohduta, älä väsy sairaita oppimasta, sillä näiden tähden sinä rakastetaan.

Sitten Jeesus sanoo: olin vankina, ja te tulitte minun tyköni. Ihmisessä on Jumalan henki. Jumala puhalsi elävän hengen. Kun ihminen joutuu syntiin, synti vangitsee. Syntiä ovat julkiset synnit ja väärä vanhurskaus, silloin ihminen on epäuskon kahleissa.

Tulitte minun tyköni. On kysymys Jumalan lapsista, joilla on taivasten valtakunnan avaimet. Näillä avaimilla päästetään vanki vapauteen. Jeesus sanoi: mitä te päästätte maan päällä, se on päästetty taivaassa. Tähän evankeliumin työhön Jumalan rakkaus vaatii meitä, kun olemme saaneet itse suurina syntisinä uskoa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Nämä työt, joita Jeesus, kuninkaamme, luettelee valtaistuimeltaan, on taivaassa muistiin kirjoitettu. Jumalan lapset tosin eivät muista, milloin he ovat näitä tehneet. Kuningas vastaa sanoen heille: totisesti sanon minä teille: sen, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä minun veljistäni, sen te teitte minulle. Jumala vielä todistaa, ettei hän ole väärä, että hän unohtaisi teidän tekonne ja työnne rakkaudessa, jonka te hänen nimellensä osoititte, koska te pyhiä palvelitte ja vielä palvelette. Jumala, suo se armo, että me kaiken tekisimme ilolla, koska palkkamme on suuri taivaassa.

Sitten kuningas sanoo vasemmalla puolella olijoille: menkää pois minun tyköäni, te kirotut, iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleille ja hänen enkeleilleen. Missä oli vika, että näin sanottiin vasemmalla puolella olijoille. He eivät ruokkineet nälkäistä, eivät juottaneet janoista, eivät vaatettaneet alastonta, eivät päästäneet vapaaksi synnin vankia. He alkavat sanoa: koska emme näitä tehneet. Silloin vastasi kuningas: totisesti sanon minä teille: mitä ette tehneet yhdelle näistä vähimmistä, sitä ette tehneet minulle. He siis ovat väärintekijöitä. Kun he eivät ole itse menneet sisälle Jumalan valtakuntaan, he eivät voi toisiakaan sinne johdattaa. Ja näiden pitää mennä iankaikkiseen vaivaan, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään. (Matt. 25: 46)

"Ja heidän pitää menemän ulos, ja katseleman niiden ihmisten raatoja, jotka minua vastaan väärin tekivät, sillä ei heidän matonsa pidä kuoleman, eikä heidän tulensa sammuman." (Jes. 66: 24).
"Mutta pelkureille ja uskottomille ja hirmuisille ja murhaajille ja salavuoteisille ja velhoille ja epäjumalisille ja kaikille valehtelijoille pitää osa oleman siinä järvessä, joka tulesta ja tulikivestä palaa, joka on toinen kuolema." (Ilm. 21: 8).

Ajattele, sinä väärintekijä, näitä Kuninkaan, Herran Jeesuksen sanoja, ennen kuin myöhäinen saavuttaa.

Eino Rouvinen
Päivämies 6.10.1976