Palkkavaimon pojan ei pidä perimän vapaan pojan kanssa

Torstaina, syyskuun 21 päivänä 1961

Palkkavaimon pojan ei pidä perimän
vapaan pojan kanssa

Mark. 2: 18-28

Nuori viina pitää uusiin leileihin pantaman.
Hengellisen sairauden vakavuus piilee siinä, ettei siihen sairastunut ihminen useinkaan tiedä olevansa sairas. Kirjanoppineiden ja fariseusten hengellinen sairaus on tästä meille kaikille varoittavana esimerkkinä. He luulivat olevansa terveitä, vaikka sairaus oli jo riistänyt heiltä heidän näkönsä niin, etteivät he tunteneet Ylkäänsä ja hänen opetuslapsiaan, se on, Kristusta ja hänen valtakuntaansa. Tästä ovat todisteena heidän syyttävät lausuntonsa: Miksi eivät sinun opetuslapsesi paastoa? Ja miksi he tekevät sapattina sitä mikä ei ole luvallista?
Tämän sairauden ensimmäisiä näkyviä oireita onkin juuri tuo syyttävä mieli, mikä johtuu siitä hengellisestä vihasta, jota palkkavaimon lapset ovat aina tunteneet vapaan äidin armolapsia kohtaan. Josta vihasta apostoli Paavali kirjoittaa Galatalaisille: "Mutta niin kuin se silloin, joka lihan jälkeen syntynyt oli, vainosi sitä, joka hengen jälkeen syntynyt oli, niin se nytkin tapahtuu. Mutta mitä sanoo Raamattu? ”Aja palkkavaimo poikinensa ulos, sillä ei palkkavaimon pojan pidä perimän vapaan pojan kanssa.” Gal. 4: 29, 30.
Tämä hengellinen sairaus on kuitenkin parannettavissa, mikäli sitä sairastava ihminen tulee itse tietoiseksi sairaudestaan, ja tahtoo tulla siitä parannetuksi. Ja kun hengellisesti sairaskaan ei tahtoisi menettää taivaan perintöoikeutta, niin tulisi hänen oman etunsa vuoksi kysyä neuvoa Jeesuksen opetuslapsilta. Se on hänen valtakuntansa kansalaisilta, jotka Jumalan armosta voivat sekä todeta, että parantaa hänen sairautensa, niin kuin on kirjoitettu: "Sairasten päälle pitää heidän kätensä paneman ja ne paranevat.” Mark. 16: 18. Mutta on huomattava, ettei Jumalan täydellistä ja terveeksi tekevää armoa Jeesuksessa Kristuksessa voida ottaa vanhan, hyviin tekoihin perustuvan kristillisyyden paikaksi, eikä sitä liioin voida ottaa väärän opin peitteeksi, sillä uusi paikka repäisee itsensä kuitenkin irti siitä vanhasta, ja läpi tulee vain pahemmaksi. Samoin särkee nuori viina vanhat leilit, ja niin viina vuotaa pois, ja leilit turmeltuvat, mutta nuori viina pitää uusiin leileihin pantaman."

Saakoon sen tähden Jumalan terveeksi tekevä armo puhdistaa, ja parantaa hengellisesti sairaat, niin lihan, kuin hengen saastaisuudesta. Parantaa heidän haavansa ja kääntää heidän paastonsa iloksi ja riemuksi, ja ihanaiseksi vuoden juhlaksi. Sak. 8.19. Eli siksi sapatiksi, joka ei ole sidottu määrättyyn aikaan, vaan joka alkaa uskoon tulemisessa, ja kestää siihen saakka, kunnes meidät siirretään täältä meidän Herramme iloon kunnian taivaaseen. Tämän sapatin viettäjät saavat nytkin jäädä turvattuina uskomaan kaikki heikkoudet, puuttuvaisuudet ja synnit anteeksi, Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen pyhässä nimessä ja kalliissa sovintoveressä, rauhaan, vapauteen ja iloon saakka.

P. Heikkinen.
Päivämies syyskuun 21 päivänä 1961

''''''''''''''''''''''''''''''''''''
Tämän kirjoituksen lopulla esiintyy vanha, kaunis kielikuva, että hyvä, Jeesuksen verellä pesty omatunto on taivas jo täällä maan päällä.