Hannes Sevon kertoi

Piirteitä Muurasjärven kylän asutushistoriasta


Sakari Topeliuksen Maamme - kirjassa on tarina, jossa kerrotaan Muurasjärven rannalla asuvista talollisista Maunosta ja Vilhosta, jotka löivät vetoa, voisiko veneellä päästä Muurasjärvestä Suomenlahdelle, ja sieltä toista tietä takaisin kotiin. Mauno lähti matkalle, tuli Kotkan seutuvilla merelle, kulki laivalla Kalajoen suuhun ja sieltä Kalajokea Haapajärven Ylipään kautta kotiin. Hän voitti komeahelaisen tuppivyön omakseen.

Kuningas Kustaa Vaasan voimakkaan erämaiden asutustoiminnan seurauksena perustettiin v. 1561 laaja Rautalammin seurakunta, johon Muurasjärvikin kuului. Kirkollisesti Muurasjärvi kuului myöhemmin Laukaaseen v:sta 1593 alkaen, Viitasaareen v. 1628 alkaen ja Pihtiputaan seurakuntaan v:sta 1780 alkaen.

Ruotsin valtionarkistossa on säilynyt tietoja Rautalammin pitäjän verokirjoista. Muurasjärven kohdalla on näissä verokirjoissa ensimmäinen maininta v. 1650. Verotiloja oli kylässä kolme, Partanen, Niskanen ja Kuhramoinen. V. 1659 lahjoitti kuningatar Kristiina kylän kaikki kolme verotilaa rälssitiloiksi eversti Johan Ridrerille, jonka voudit perivät nyt ennen valtiolle kuuluvat verot herransa laskuun, vieläpä entistä perinpohjaisemmin.
Asutus Muurasjärven rantamilla on ikivanhaa. Jo kivikauden aikoina on seutu ollut asutettua. Täältä löydettyjä kivikauden esineitä on mm. Kansallismuseossa.
Kerrottakoon vielä kansan suusta peräisin oleva seuraava tarina.
"Kauan sitten kulki suuri tietäjä Kihovauhkonen polkua Pohjanmaalta kohti itää. Saapuipa mies maanselän ylitettyään korkealle mäelle. Silloin mies sai profetoimisen lahjan, lyö kirveellä hongan kylkeen ja julistaa:

"Tällä paikalla vielä joskus seisoo kirkko, tuoss' on hautuumaa, mutta ennen kuin se tapahtuu, tulee suuri sota, jossa kaatuneiden veressä voi vaikka hirsiä uitella."
Siitä mäki sai nimensä Ristinmäki. Mäellä on jo hautuumaa, on siellä sodissa kaatuneitten sankarihautakin.
Kirkko vain toistaiseksi puuttuu, jotta ennustus olisi täydellisesti toteutunut. (Kirkkokin valmistui artikkelin kirjoittamisen jälkeen.)

Jo 1886 on ostettu hautausmaa-alue Kivelän talon maasta Ristinmäeltä. Lähes 40 vuotta sitten lahjoitti kauppias ja herastuomari Vihtori Kesänen kirkon rakentamiseksi Ristinmäelle 40 000:- (markkaa) ja papin palkkaukseen 20 000:-, mutta hänen todistamaton testamenttinsa ei saanut lain voimaa ja raukesi. V. 1930 vihittiin Ristinmäellä hautausmaa ja v. 1953 taiteilija Ilmari Virkkalan veistämä ja Virkamäen kivestä valmistettu sankaripatsas.

Hannes Sevon
Päivämies heinäkuun 24 päivänä 1958