T.W, Siivola: Pihtipudas 1950 -luvulla

Pihtipudas on ripeästi kehittyvä sisämaan pitäjä

Pihtiputaan kunnan viimeaikaisesta asutustoiminnasta kertoi rakennusmestari Kinnunen seuraavaa:

Maanhankintalain perusteella on asutustarkoituksiin pakkolunastettu noin 36000 ha. Tiloja on muodostettu 356 ja lisäksi lisä- ja vastikealueita. Näiden tilojen peltopinta-ala tulee olemaan noin 4500 ha, josta noin 50 % on jo tehty pelloksi. Asukkaista kuuluu 87 siirtoväkeen, ja loput ovat maanhankintalain alaisia viljelijöitä. Näistä viljelijöistä eteläisin on Urjalan pitäjästä, ja pohjoisin Kemijärveltä. Asutustoiminta on lisännyt pitäjämme asukkaiden lukua noin 2500 hengellä. Siirtoväki on kotiutunut hyvin paikkakunnan oloihin, samoin osa maanhankintatilallisista, joskin eräillä näyttää olevan vaikeuksia päästäkseen elämisen alkuun.

Metsäteknikko T. V. Siivola, joka on Pihtiputaan kansakoululautakunnan puheenjohtaja, kertoi,
Että kansakouluja on 22, joissa opettajia yhteensä 45, sekä lisäksi kunnallinen keskikoulu, joka ensi syksynä aloittaa neljännen työvuotensa. Koulu on 4-luokkainen. Vanhin pitäjämme kansakouluista on kirkonkylän koulu, joka on perustettu 1883, seuraavaksi vanhin Muurasjärven koulu perustettu 1886. Kaikki koulut toimivat omissa koulutaloissaan, joista suurin osa on rakennettu viimeisen vuosikymmenen aikana. Sotien jälkeisinä vuosina oli yhdellä kertaa rakenteilla kuusi koulutaloa, johtuen tämä asutustoiminnan aiheuttamasta väestön lisäyksestä.
Terveydenhoito-oloista mainitsi haastateltavamme, että kunnassa on sairaala ja 1956 valmistunut 61-paikkainen vanhainkoti kauniin Kolimajärven rannalla. Vanhainkodin asukkeina on paitsi oman kunnan hoidokkeja, myös hoidokkeja Kannonkoskelta.